Ylläolevat kuvat on poimittu Facebookista (ylempi ja alempi). Kiinnitin huomiota siihen, kuinka kuvista ensimmäinen tavoittaa passiivis-aggressiivisuuden tarkoituksella, mutta toinen luullakseni ihan vahingossa.
Tältä sivulta selviää, että passiivisuus-aggressiivisuus on sekä käyttäytymismalli että kognitiivinen tyyli, jota voidaan pitää persoonallisuushäiriönä, puolustusmekanismina tai toimimattomana sopeutumismekanismina. Passiiviselle aggressiolle on tyypillistä vihan osoittaminen peitellysti, tavoilla jotka eivät johda tyydyttäviin ratkaisuihin - kummassaan ylläolevista kuvista päähenkilö ei saa tunnetilaansa ja sen syitä ja seurauksia kommunikoitua.
Passiivisaggressiivisuuden on ajateltu syntyvän (kts. linkki yllä) varhaislapsuudessa, jos vanhemmat estävät lasta ilmaisemasta tunteitaan suoraan, ja näin ehkäisevät aggression tuomista esiin sekä kannustavat passiivisen vastarinnan kehittämistä.
Jollakin tavalla mielenkiintoista on, että passiivis-aggressiivisesti toimii kummassakin kuvassa nainen, mikä voisi liittyä siihen, että tyypillisesti pidetään naisille epätoivottavana ilmaista aggressiota.
Se tässä on varsin mielenkiintoista ja kysymyksiäherättävää, että passiivis-aggressiivisuus ei ole vain tapa reagoida vaan ikäänkuin vallitseva tila. Siis että ei vain vastusteta jotain tiettyä asiaa joka ei satu miellyttämään tms. vaan vastustetaan kaiken aikaa kaikkea ilman kummempaa syytä! On melko helppo ymmärtää passiivis-aggressiivisuus silloin, kun ihmisen on vaikea ilmaista tunteitaan tilannekohtaisesti; mutta vaikeampi tajuta, miten mieli voi mennä niin solmuun ja mikä tämmöisen käytösmallin rakenne ja syntymekanismi on, että kaiken aikaa päällä on tuommoinen "vastustus" joka vielä johtaa monenlaiseen itsesabotointiin?
VastaaPoistaMielenkiintoinen myös tuo halu olla riippuvainen ja toisaalta kaikin voimin vastuustaa auktoriteetteja. Viittaisi tietty aika selvästi vanhemmuussuhteisiin. Olisi kiinnostavaa tietää, onko tässä mitään linkkiä kontrollintarpeeseen. Ja tuo vastuunpakoilu tuntuu jotenkin tosi irralliselta - vaikea hahmottaa, miten se tarkalleen ottaen liittyy asiaan(?) Tuo yleinen "pahantuulisuus", pessimistisyys ja noi työelämän ongelmat oli kanssa aika yllättäviä juttuja.
Tytöt kasvatetaan käyttäytymään säyseästi, joten ei ole ihme, jos tällaiset käytösmallit on naisille yleisempiä (tosin tuossa linkissähän kävi ilmi, että varsinaisena persoonallisuushäiriönä tutkimukset on ristiriitaisia sen suhteen, onko se yleisempää naisilla vai miehillä)
Yleensä ajatellaan että persoonallisuushäiriöt (tässä yhteydessä ehkä nähtynä ennen kaikkea heikkoina sopeutumismekanismeina) kumpuavat varhaisten kiintymyssuhteiden häiriöistä, mikä kuulostaa uskottavalta. Silloin siis ihmisen koko tapa sekä hahmottaa ympäristöä että reagoida siihen häiriintyy, jolloin saadaan kyllä aikaan oikein hyvä solmu. Onhan tuossa toki vaarana, että passiivis-aggresiivisuudesta tulee jonkinlainen roskakoridiagnoosi, jonne lykätään kaikki, mikä muualle ei sovi. Näyttää se minusta silti ihan loogiselta ja selitysvoimaiselta kokonaisuudelta jo tällaisenaan.
PoistaSe että lasten nähden ei näytetä voimakkaita tunteita on muuten jotenkin Suomessa (ollut) aika tyypillinen kasvatustapa ("mitä sie lapsen eessä pillaat"). Pitäisi ehkä blogata tästä erikseen. Syynä kuitenkaan ei yleensä ole se, että halutaan suojella lasta vaikeilta tunteilta (kuten ajatellaan), vaan se, että halutaan suojella omaa itseä kohtaamasta lapsen hämmennystä, surua ja ahdistusta, koska ne ovat niin ahdistavia käsitellä. Vähemmän yllättäen kuitenkin käy tietysti niin, että kun aikuiset eivät anna lapselle mallia siitä, miten voimakkaita negatiivisia tunnetiloja käsitellään ja ilmaistaan, niin niitä ei sitten opita ilmaisemaan.. tämä voi mukavasti jatkua monen sukupolven yli.
Joo, tuntuu vähän, että meidän kulttuurissa (länsimaisessa ylipäätään, eri alueilla vähän eri tavoin) ylipäätään suojellaan lapsia vähän vääriltä asioilta tai väärillä tavoilla (imo). Asiat pyritään piilottamaan ja tekemään "olemattomiksi" sen sijaan, että opetettaisiin, näytettäisiin ja selitettäisiin, miten suhtautua niihin / toimia niiden kanssa.
VastaaPoista